Tutustumismatkalla Norjan kotouttamiskäytäntöihin Kristiansandissa

Kristiansand (kuvassa kunnantalo) pyrkii hyväksi monikulttuurisen kaupungin esimerkiksi.

Tutustuin norjalaisiin maahanmuuttajien kotouttamiskäytäntöihin ja projekteihin Kristiansandissa 17.-18.9.  Tutustumismatkan järjestivät eurooppalainen Flagship project to Work -projekti, ELY-keskus, Itämeren kaupunkien liitto sekä Turun Aboa Nova -hanke. Matkalla oli mukana 25 osallistujaa; suurin osa suomalaisia opettajia ja hanketoimijoita sekä kaksi virolaista hanketoimijaa. Kaikki kiinnostuneita kuulemaan norjalaisista malleista edistää maahanmuuttajien kotoutumista.

 

Kristiansandin pormestari Jørgen Kristiansen kehui Buddy System -projektia.

Norjassa asuu lähes miljoona ulkomaalaistaustaista, joista 746 661 on maahanmuuttajia ja 169 964 maahanmuuttajien Norjassa syntyneitä lapsia. Tämä tarkoittaa, että 17,3 prosenttia väestöstä on ulkomaalaistaustaisia (Statistics Norway 2017). Suomessa ulkomaalaistaustaisten kokonaismäärä samana vuonna oli 384 123 eli 7 prosenttia väestöstä (Tilastokeskus 2017). Norja on siis Suomen perspektiivistä melko kansainvälinen maa, jossa maahanmuuttajilla menee sekä hyvin että huonosti.

Kristiansand luottaa tasa-arvoisuusstrategiaan ja intensiiviseen kotouttamiseen

”It is all about people!” painotti Kristiansandin tasa-arvoisesta kehittämisestä vastaava Toril Hogstad. Kristiansand onkin kansainvälinen pikkukaupunki. 115 000 asukkaan Kristiansandissa asuu 165 kansallisuutta, ja maahanmuuttajia on suhteessa asukasmäärään enemmän kuin muualla Norjassa. Norjan kotoutumisasioista vastaavan viranomaisorganisaation IMDi:n (Directorate of Integration and Diversity) edustaja Joseph Salomonsen kertoi tilastotietoa Norjaan muuton syistä ja lähtömaista sekä IMDi:n tavoitteista monimuotoisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan kehittämiseksi. Maahanmuuttajille halutaan tarjota sekä oikeus että velvollisuus nopeaan integroitumiseen.

Newly Arrived Refugees Integration Programme (NARIP) edustaa kaupungin vastaanottokeskuksen nopean kotoutumisen ohjelmaa. Ohjelmassa turvapaikanhakijoiden täysipäiväinen opiskelu alkaa 2-3 viikon sisällä kaupunkiin saapumisesta ja sisältää 11 viikon intensiivisen osallistumisen. Ohjelman vahvuuksia ovat hyvin suunnitelmallisesti ja intensiivisesti suoritettava vaiheittainen kurssiohjelma sekä kaikkien kotoutumista edistävien toimijoiden tiivis yhteistyö. Myös Norjan Taito-ohjelma on yksi NARIP-ohjelman yhteistyökumppaneista.

Kongsgaard School Center -koulutuskeskuksessa (https://www.minskole.no/kongsgard) 808 maahanmuuttajaa 70 eri kansallisuudesta osallistuu työelämään perehdyttävään ohjelmaan. Jokainen osallistuja tekee kaupungin kanssa sopimuksen koulutuksesta sekä henkilökohtaisen suunnitelman. Koulutuskeskuksessa järjestetään kielikursseja, yhteiskunnallisia kursseja ja erityisesti norjalaiseen työelämään valmentavia kursseja. Ryhmämme tutustui kahvilan, ravintolan, puutöiden ja käsitöiden työpajoihin. Koulutettavien motivaatio vaikutti olevan korkealla, vaikka norjan kieli ja kirjoittaminen oli monilla vasta alkuvaiheessa. Työpajoissa käytettiin kuvia ja tauluille kirjoitettuja helppoja sanoja työelämään valmentavan kielen oppimisen tukena.

Poliisi ja moskeijan johtaja rauhan rakentajina

ARKIVET-Arkivet Peace and Human Rights Centre -keskuksessa (http://www.stiftelsen-arkivet.no) toisen maailmansodan aikaiset Gestapon kidutuskammiot on museioitu näyttelytilaksi muistuttamaan ihmisarvon kunnioittamisen ja rauhanomaisen rinnakkaiselon tärkeydestä.

Kristiansandin poliisipäällikkö Ole Hortemo ja paikallisen moskeijan johtaja Ali Akmar kertoivat luottamukseen perustuvasta yhteistyöstään.

Ohjelmassamme keskukseen oli kutsuttu kaupungin poliisiviranomainen ja paikallisen moskeijan johtaja kertomaan muslimivähemmistön ja poliisin yhteistyöstä ristiriitojen estämiseksi. Kumpikin osapuoli oli hyvin vakuuttunut yhteistyön tärkeydestä ja painotti luottamuksen rakentamisen tärkeyttä. Moskeijan johtaja saattoi toimia sillanrakentajana muslimien ja muun väestön välillä, jolloin yhteiskunnan asettamat säännöt ja normit omaksutaan helpommin ja poliisi hyväksytään turvallisuutta ylläpitävänä toimijana. Moni pakolainen joutuu Norjassa muodostamaan täysin uudenlaisen kuvan poliisin roolista. Kun käsitys muuttuu varottavasta rankaisijasta vaarattomaksi, poliisi voi menettää samalla uskottavuutensa. Moskeijan johtajan ansiosta poliisia myös kunnioitetaan.

Tutustumisvierailun promoottori Kim Henrik Gronert kertoi ohjelman lopuksi työstään Kristiansandin kulttuurienvälisen dialogin edistäjänä. Dialogisuus ei ole hänen mukaansa vielä riittävää, ja maahanmuuttajat eivät näyttäydy kovin aktiivisina osallistujina. Näkyvyyttä ja demokraattista osallistumista pitäisi kehittää. Kaupunki tukee osallistumista esimerkiksi kutsumalla maahanmuuttajia poliitikkojen tapaamisiin ja auttamalla yhdistysten perustamista. Monikulttuurisuus on kaupungin rikkaus, mutta kehitettävääkin vielä riittää.

Tutustumaan kutsuttu ryhmämme sai matkalta uusia ajatuksia, ystäviä ja kehitettävää myös omaan työhön. Maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta avainkysymyksiksi nousivat nähdäkseni maahanmuuttajien oman äänen kuuleminen, luottamukseen perustuva vuorovaikutus ja henkilökohtaiset kontaktit sekä toimijoiden välinen tiivis yhteistyö.

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *