Kesäseminaari jätti hyvän mielen kuulijoille- ja meille järjestäjillekin

Tilaisuuden juonsi Minttu Lampinen ja Taikojien konseptista kertoi Mika Sihvonen – taikoen tietenkin!

Kevään loppurutistus suoritettu ja haavi täynnä uusia ajatuksia niin oppimiseen, hanketyöhön, vaikeuksien voittamiseen ja tutkimustuloksiin ja tilastoihin liittyen! Unohtamatta niitä hankkeita jotka hienosti esittelivät toimintaansa – tuloksia on jo tarjolla ja lisää syntyy jatkuvasti!
Hjallis Harkimo- liikemies, kansanedustaja ja dyslektikko aloitti kertomalla oman tarinansa kouluajoilta ja siitä miten hän sisulla selätti vaikeudet ja käytti kekseliäisyyttään kompensoimaan heikkoa lukutaitoa ja hidasta lukemista. Useita koulunvaihtoja ja pari kertaa luokalle jääminen kuului nuoruuteen eikä yo-kirjoituksetakaan sujuneet ongelmitta. Mutta nuorimies ei lannistunut, ja vaikka koulusta ei tuohon aikaan apua juuri ollut tarjolla, hän sai omalla ajallaan jonkin verran lukemiseen opetusta ja oppi tekemään tavoitteistaan totta vastoinkäymisten kautta.
Oikeanlainen lukutekniikka alkoi hahmottumaan ja Hankenin pääsykokeisiin uhrattu aika tuotti tulosta -mutta vasta kolmannella hakukerralla!

-Lopun me tiedämmekin, matka julkisuuteen alkoi ensin seilaten maailmanympäri ja sitten liikemiehenä ja nyt myös politiikkaan – ja uskaliaasti äänessä! Puheenvuoron lopussa oli yleisöllä mahdollisuus esittää kysymyksiä, ja saimme sitä kautta selville mm että twiitit, joita Hjallis itse kirjoittaa,saattaa sisältää kirjoitusvirheitä ellei hän ole ehtinyt tekstiään ensin luetuttaa tutulla toimittajalla tai sihteerillä. Maailmanympäripurjehduksen aikana oli alukseen ja navigointiin liittyvät eri ohjeet ja toimintatavat opeteltu ellei nyt suorastaan ulkoa, niin ainakin niin varman päälle ettei missään tilanteessa tarvinnut tulkita mitään vaikeaselkoisia käyttöohjeita merenkulkuun liittyen. -Tänäkin päivänä kuulema oma poika saa isälleen lukea ääneen uuden laitteen käyttöohjeet. Hjalliksen tapauksessa siis vastoinkäymiset ovat nostaneet sisua ja auttaneet etsimään uusia keinoja suoriutua, mutta hän mainitsi myös koventuneen kilpailun joka alalla ja oli jo lääkärinammatista haaveilevalle pojalleen sanonut ettei 8,5 keskiarvolla tänä päivänä pääse mihinkään…

Hjalliksen puheenvuorosta otti kopin kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka, joka omassa osuudessaan avasi uusia näkemyksiä laaja-alaiseen osaamiseen ja taitoon oppia uutta- kukin tavallaan!

Hän johdatteli kuulijat laaja-alaisen tulevaisuuden oppimisen pariin pölyttämällä auki vanhoja uskomuksia ja painottamalla ”uuden oppimisen taitoa” maailmassa joka koko ajan muuttuu.
Hjalliksenkin kohtaamat vastoinkäymiset ovat hyvä kasvualusta oppimiselle, mutta kun puhutaan että vain ”mukavuusalueelta poistuminen antaa oikean kasvualustan oppimiselle” hän totesi, että moniko siihen noin vain pystyy? Aivan yhtä hyvänä, mutta lempeämpänä vaihtoehtona voidaan mennä askel kerrallaan ja laajentaa omaa mukavuusaluetta ilman että epätoivo iskee; tässä jos vielä tiennäyttäjänä on hyvä opettaja ollaan jo pitkällä!
Oppimista tapahtuu sitäpaitsi kaikkialla, ja Linkan mielestä ”työpöytä saattaa olla oppimisen pahin vihollinen” ottaen esimerkiksi omat nuorensa jotka levittäytyvät sängyistä alkaen ympäri koko taloa lukiessaan jotain tärkeää.
Oivaltavaan oppimiseen tarvitaan älyä, tunnetta ja luovuutta jottatuloksista saataisiin sovellettavia ja täten hyödyllisiä!
On myös muistettava että ihmisen muisti käsittelee opittavaa asiaa oman suodattimen kautta ja kirjaa vain ne kohdat, jotka ”itselle sopivat”. Saman tiedon tulkinta on kahdella eri ihmisellä aivan eri!
Oppimisen tasoista seuraavaa:
*tieto lisääntyy*toistoa, toistoa, toistoa*soveltaminen alkaa*ymmärrys kasvaa*näkeee asian uudessa valosssa*muuttuminen ihmisenä*yhteisöllisyyden luominen*
ONNISTUMISESTA Kirsti puhui seuraavaa: Kyseessä ei ole ominaisuus vaan toiminnan seuraus, ja jos puhutaan lahjakkuudesta on aina vaarana että laiskistuu ja lakkaa harjoittelemasta jos on jossian aiheessa o luonnostaan hyvä. Se vanha kunnon 10.000 toistoa pätee yhä, ja uusimpien tutkimusten valossa voitaisiin aajentaa jopa 25.000 kun on vaikeammista asioista kyse! EPÄONNISTUMISET muokkaavat helposti ajatteluamme kuten ”en osaa laulaa, Liisalla ei ole kielipäätä” jne ja tästä olisi päästäv eroon – kun puhutaan palautteesta, Kirsti lanseeraa aivan uuden suomenkielisen sanan : ”EDISTE” joka tarkoittaa feedbackin tilalla samaa kun ”Feed forward” eli mitä tulisi tehdä jotta suoritus yhä paranisi! Tärkeä asia, joka liittyy jo ihan jokapäiväiseen elämään, on kiitoksen muistaminen – myös niistä huomaamattomista töistä! Kukaan ei jossain firmassa edes ole tietoinen siivoojasta, ennenkuin jonain päivänä juuri se oma roskis on jäänyt tyhjäämättä…Jospa osaisimme arvostaa ja näyttäisimme sen silloin kun asiat sujuvat?
Tähän ajatukseen liittyy myös oppimisen ilo jolloin motivaatiokin löytyy, ja uuden OPSin mukainen vastuun ottaminen omasta oppimisesta ei todellakaan tapahdu yhtäkkiä, vaan asteittain hyvän opettajan johdolla.

Kirsti mainitsi myös tänä päivänä sosiaalisen median vaikutuksen myös oppimisessa, koska siitä on opittava ottamaan vastuuta, oltava kriittinen ja hallittava myös itsesäätely. Älykännyköiden käytön ollessa nyt huipussaan, Kirsti kuitenkin ennusti sen olevan ohimenevä buumi ja tiedonhankinnan hakeutuvan pikkuhiljaa uskottavimmille uomille. Yrittäjämäistää asennetta kaivattaisiin oppimiseenkin – uteliaisuutta ja palveluhalukkuutta kaikkeen tekemiseen.
”Viiteen koohon ” -ehkä jo ennestän tuttuja mutta hyväksi havaittuja- Lonka päätti esityksensä muta jäi vielä iloksemme seuraamaan mitä sanottavaa muilla oli yhteisestä asiasta!

Kahvin jälkeen päästettiin irti Erno Hyvönen Opetushallituksesta, jolla oli aikuisten oppimiseen liittyen erittäin mielenkiintoisia tilastoja näytettävänään. Osa sisällöstä oli jo tuttua, mutta PIIAC -tutkimukseen liittyen relevanttia tavaraa josta mm ilmeni miten hyvin peruskoulu on nostanut meidän suomalaisten osaamistasoa joka näkyy parhaiten +- kolmekymppisten ikäluokissa. Tilastojen tilapäistä huononemista selitetään pitkälle myös maahanmuuttajataustaisten mukanaololla eri ikäluokissa, ja nuorten aikuisten oppimisohjelman (NAO) viime vuonna julkaistussa raportissa voidaan todeta että yksilöllistämisellä on opintoihin suuri vaikutus. Uutta PIAAC-tutkimusta ollaan suorittamassa jo vuonna 2021,ja siitä on ollut puhetta tuleeko se liian pian edellisiin tuloksiin verrattaessa; mukana 34 maata. Nuorille tehtävä PISA-tutkimus on sikäli eri, että se koskee vain yhtä ikäluokkaa kerrallaan, kun taas PIAACiin sisällytetään kaikki aikuiset. -Tilastoissa sen verran mielenkiintoisia pointteja että Suomi on Japanin jälkeen lukutaidossa kakkonen jättäen mm Ruotsin (5.) ja Norjan (6.) taakseen. Valtiovallan terveisiinä Erno kertoi hallituksen luvanneen lisäbudjettiin 7miljoonaa euroa mm aikuisten digiosaamisen parantamiseen!

Maarit Mäkinen sivusi aihetta ja kritisoi hieman PIIAC tutkimuksen kytkemistä suoraan maan taloudelliseen menestykseen; myös samat standardisoidut kyselymenetelmät ovat kaikkialla voimassa. Oheistan Maaritin sanapilven kyselyvastauksista liittyen niihin taitoihin, jotka vastaajien mielestä eniten sivuavat perustaitoja ja katsotaan tarpeellisiksi.

TAIKOJA_050618 Maarit

Viimein- vaan ei vähiten – oli hanke-esittelyjen vuoro ja koko sali sai 3 x 15 minuuttisen rautaisannoksen tietoa niin Oppi-va hankkeesta kun oppimisen olouhoneesta ja jo päättyneestä Puhdista, jonka työtä jatkaa Tahti.
Tässä niistä ei sen enempää koska kaikilla hankkeilla on omat sivustonsa mistä tietoa löytää, mutta esittelijöiden meininki oli innostava ja tuotteistamista on tapahtunut -esimerkiksi Oppimisen olohuone on jo levinnyt useammalle paikkakunnalle ympäri Suomea jossa aikuiset voivat saada matalan kynnyksen ylittäen apua mitä erilaisempiin ongelmiin ja ainakin tietoa siitä miten ja mistä lisäapua ja neuvoja löytää! Oppi-vassa taas on verkostoitu työnantajien kanssa ja apua on viety suoraan työpaikoille! Puhdissa tarjottiin apua opiskelun yhteydessä nk ”Puhtipajojen” tai -pysäkkien muodossa ja tämä työ jatkuu nyt Tahdissa!

Esitys_TAIKOJA KESÄSEMINAARI_050618Kati

Linkki itse esitykseen tulossa myös; tässä siis lyhyesti vain alkupaloja!
Me järjestäjinä kiitämme runsaslukuista ja tyytyväisen oloista yleisöä joka jaksoi aivan loppuun asti olla mukana matkassa! Etäyhteyden päässä oli kolmattakymmenettä laitetta- sitä, montako henkilöä jokaisen yhteyden päässä oli, voimme vaan arvailla!
Nyt on hyvä toivottaa kaikille hyvää kesää – pieni kooste omista ajatuksisatmme vielä tulossa!


(kuvassa vas Mika, Ira, Eeva, Marion, Jaanamari ja Marjo; puuttuu nettiyhteyksiä hoitanut Elise, Minttu ja Maarit. Suurkiitos myös kameran takana olleelle Pietelle ja joka paikkaan ehtineelle Reetalle – yhdessä tämä tehtiin!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *