Opettajien tvt-osaaminen, tvt:n sopiminen omaan opetustyyliin, tuen määrä ja asenteet liittyvät koettuun teknostressiin

Koulujen digitalisaatio muuttaa opettajan työtä aina oppilashuollosta luokkahuoneopetukseen. Kehitys seuraa laajempaa työn ja yhteiskunnan digitalisoitumista. Lukuvuodesta 2016-2017 voimaan tullut uusi Opetussuunnitelma vauhdittaa osaltaan teknologian opetuskäyttöä. Se määrittelee entistä selkeämmin opetukselle tavoitteita, jotka edellyttävät opetusteknologian hyödyntämistä.

OPEKA-kyselyä hyödyntäneessä tutkimuksessa selvitettiin, miten sukupuoli, työkokemus ja opettajatyyppi ovat yhteydessä teknostressiin ja mitkä tekijät ennustavat teknostressiä. OPEKA on itsearviointityökalu, jolla opettajat sekä koulut voivat arvioida koulunsa opetusteknologian käyttötasoa: http://www.opeka.fi Kyselyyn vastasi 2741 suomalaista peruskouluopettajaa.

Tulokset osoittivat

  • aineopettajien olevan luokanopettajia, naisopettajien miesopettajia sekä pitkän työkokemuksen (16-30 v.) omaavien olevan teknostressaantuneempia kuin lyhyen työkokemuksen (0-15 v.) omaavien.
  • teknostressiä selittivät parhaiten tvt-osaaminen, tvt:n sopiminen omaan opetustyyliin, koulun tarjoama tuki sekä tvt:n opetuskäyttöön liittyvät asenteet.
  • mitä korkeampi tvt-osaaminen, tvt:n sopiminen hyvin omaan opetustyyliin, runsas koulun tarjoama tuki sekä positiiviset asenteet sitä matalampi teknostressi.

Tulokset viitaavat siihen, että suomalaiset opettajat kokevat teknologian käytön välillä stressaavana tai rasittavana.

Jos halutaan vähentää opettajien teknostressiä, on hyvä panostaa niihin tekijöihin, jotka ovat yhteydessä matalaan teknostressiin:

  1. Opetusteknologisen osaamisen kehittämiseen eli esimerkiksi hyvään perehdyttämiseen sekä laadukkaisiin räätälöityihin koulutuksiin.
  2. Opetusteknologian pedagogisten hyötyjen monipuolisempaan avaamiseen, jotta yhä useampi opettaja voisi kokea, että teknologia sopii omaan opetustyyliin.
  3. Koulun tukeen opetusteknologian käytölle eli esimerkiksi opettajien keskinäiseen tukeen, rehtorin tukeen ja oppilaiden antamaan tukeen sekä riittäviin resursseihin.
  4. Asenteiden muuttamiseen opetusteknologian käyttöön liittyen eli esimerkiksi siihen, että opettajalle voi  syntyä myönteisiä kokemuksia opetusteknologian käytöstä, mitkä voisivat yleistyä laajemminkin opetusteknologiaa kohtaan.

Tutkimus on julkaistu avoimessa kansainvälisessä median, teknologian ja elinikäisen oppimisen tieteellisessä aikakauslehdessä:

Syvänen, A., Mäkiniemi, J-P., Syrjä, S., Heikkilä-Tammi, K. & Viteli, J. (2016). When does the educational use of ICT become a source of technostress for Finnish teachers, Seminar.net – International Journal of Media, Technology and Lifelong Learning, 12(2).

 

OPENA tien päällä

OPENA osallistui Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa (ITK) -tapahtumaan 13.-15.4.2016 Hämeenlinnan Aulangolla. Valmistelimme keskiviikon tutkijatapaamiseen kaksi OPENA-aiheista esitystä, joista projektipäällikkö Jaana-Piian Mäkiniemen esittämä How are educational use of ICT and teachers’ work well-being related? A systematic review palkittiin Korkeatasoinen ja innovatiivinen tutkimus 2016 -kunniamaininnalla. Kyseinen esitys perustuu parhaillaan työn alla olevaan kirjallisuuskatsaukseen opetustyön digitalisoitumisen yhteyksistä niin työhyvinvointiin kuin mahdolliseen pahoinvointiinkin.

kassi.indd
ITK 2016, oppia yksin ja yhdessä. Kuva: http://www.itk.fi/2016/.

Tutkija Antti Syväsen esittämä When an educational use of ICT in teaching is a source of technostress among Finnish teachers? esitteli OPEKA-kyselyn perusteella tekijöitä, jotka ovat yhteydessä opettajien kokemaan teknostressiin. Kaiken kaikkiaan OPENA on herättänyt mukavasti kiinnostusta, ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Toukokuussa jalkaudumme OPENA-yhteistyökouluihin. Matka suuntautuu Forssaan, Lempäälään, Lopelle ja Sastamalaan.  Suunnittelemme seuraavaa tutkimusvaihetta eli kysymme, miten koulujen toimintaa voidaan kehittää tutkimusavusteisesti niin, että digitalisoituminen tapahtuu ammatti-identiteettiä tai työhyvinvointia uhkaamatta. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Se selviää myöhemmin.

Digiloikka – koulujen digitalisaation eteneminen

OAJ on selvittänyt kaikilla kouluasteilla tarvittavan digiloikan nykytilaa ja koonnut keinoja sen edistämiseen. Huomiona on ollut, että jopa kolmannes peruskoulun oppilaista käyttää TVT-välineitä kuukausittain tai harvemmin.

digiloiks_Graafi1-nettiin-lev-620px

Kiintoisaa ei ole pelkästään minkälaisesta loikasta on kyse, vaan myöskin minkälaisten esteiden yli ollaan loikkaamassa ja miten prosessi näkyy opettajien työhyvinvoinnissa. Ensisijaisena esteinä on nyt nähty opetusvälineistön vajavaisuus, mutta myöskin opettajien osaamisen ja täydennyskoulutuksen puutteet on nähty merkittävinä.

Toimintamalleja opetuksen digitalisaation vauhdittamiseksi on kehitelty, joilla opettajien osaamista ja digitaalisten opetusvälineiden käyttöastetta voitaisiin nostaa.  Aihetta on käsitelty hiljattain myös A-Studiossa. Esimerkiksi opettajien välistä vertaismentorointi-mallia on viime aikoina alettu hyödyntää monella paikkakunnalla. Juuri opettajajien osaamista on pidetty tärkeänä, vaikka opettajan auktoriteetista luopumista väläytelläänkin oppilaiden tullessa yhä kyvykkäämmiksi välineiden hyödyntäjiksi. Samaten oppilaiden omien laitteiden hyödyntämistä opetuksessa on alettu suositella, vaikka se voi ajaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Kumpikaan edellä mainituista ehdotuksista ei istu ainakaan perusopetuksen opettajien ajattelutapoihin – digistressin lähteitä voi siis olla huonojen välineiden tai osaamisen puutteiden ohella muitakin.