Teknostressitöntä kesää!

Toukokuussa ajelimme Forssan, Lopen, Sastamalan ja Lempäälän teitä tapaamaan OPENA-yhteistyökouluja.  Hankkeessahan on mukana peräti 13 koulua – niin ala- ja yläkouluja kuin lukioita.

Tapaamisissa juteltiin muun muassa sitä, miten ylioppilaskirjoitusten sähköistyminen suuntaa selvästi sitä, miten lukio-opettajat käyttävät teknologiaa opetuksessaan, ja miten teknologian käyttö opetuksessa voi olla ”se juttu”, joka herättää kadonneen motivaation. Myös opettajien välisestä vertaisoppimisesta keskusteltiin yhtenä keinona edistää teknologian opetuskäyttöä kouluissa. Opetusteknologian käytössä kokeneempi opettaja voi esimerkiksi tulla vierailemaan kokemattomamman kollegan oppitunnilla.  Vaikuttaa siltä, että monin paikoin yleisten koulutuspäivien sijaan olikin siirrytty koulun sisäiseen täsmä- ja vertaisoppimiseen. Kouluilla kiertäviä tvt-käytön neuvontaan päiväksi viikossa opetustyöstä irroitettuja vertaisopettajia oli saatu projektirahoituksella avuksi. Useammalla paikkakunnalla oli myös järjestetty kunnan tvt-opetusvälineistöä ylläpitävistä ja koordinoivista työntekijöistä sekä koulujen tvt-vastaavista opettajista strategisia tiimejä luomaan suuntaa ja aikataulua välineistön käyttöönotolle. Parhaimmillaan toiminta oli jo useamman vuoden kestäneenä vakiintunutta käytäntöä.

Vaikka paljon puhutaan siitä, miten opettajien asenteet ja osaaminen vaikuttavat opetusteknologian käyttöön, tuli selväksi, että esimerkiksi langattoman verkon toimivuus ja laitteiden määrä ovat merkittäviä tekijöitä. Jos koulurakennuksen sähkötekniikka on vanhaa, ei se tue tai kestä uusinta tekniikkaa. Tämänkaltaiset epävarmuustekijät saavat opettajat ylläpitämään myös “perinteisiä” opetusmetodeja, pystyäkseen varmistamaan opetuksen laadun ja hyvät oppimistulokset. Havaintojemme mukaan opettajat ovat hyvin tarkkoja oppilaille tulevista hyödyistä: opetusmetodin tai -välineen opetuskäyttö ollaan valmis omaksumaan nopeasti jos sen käytöstä on selvää etua oppilaille. Tätä ei voi tulkita asenteeksi tai osaamattomuudeksi.

Meille OPENA-tutkijoille jäi tapaamisista tunne, että näiltä ihmisiltä löytyy varmasti ideoita ja näkemystä siitä, miten he voivat lisätä opetusteknologian käyttöä työhyvinvointia tukevasti. Jatkossa muutkin voivat ottaa heiltä mallia!

OPENA-tutkimuksen tekijät toivottavat rentouttavaa ja teknostressitöntä kesää.

 

OPENA tapasi someaktiiveja SomeTime2016:ssa

SomeTime2016 kokosi seitsemännen kerran sosiaalisen median aktiivikäyttäjät ja vaikuttajat verkostoitumaan ja ideoimaan Tampereelle. OPENA kiittää mahdollisuudesta osallistua tapahtumaan!

OPH on jo vuonna 2012 suositellut, että sosiaalista mediaa hyödynnetään luontevana osana oppimista. Käytännössä oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluja ja sovelluksia, kuten blogeja, mikroblogeja, kuvien, videoiden ja linkkien ja muiden tuotosten jakopalveluja sekä yhteisö- ja ryhmätyöskentelyalustoja. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut suosituksen jälkeen? Onko sittenkään tapahtunut tarpeeksi?

OPENA-tutkija Jaana-Piia esitteli SomeTimessa muutamia aikaisempia tutkimuksia liittyen opetusteknologian ja työhyvinvoinnin yhteyksiin sekä OPENA-hankkeen perusidean. Esitys on katsottavissa You Tubesta https://www.youtube.com/watch?v=3KZzl2RnaYo&feature=youtu.be  (alku kohdassa 1.10 ), kiitos someaktiivien.

SomeTime-osallistujia mietityttivät muun muassa seuraavat kysymykset:
Miten hankintoihin vaikuttaminen liittyy teknologian käyttöintoon ja hyvinvointiin?
Mennäänkö hankinnoissa ja ehkä opetuksessakin teknologia vai pedagogia edellä?
Voiko se, että ei saa käyttää opetusteknologiaa enempää opetuksessa olla myös työpahoinvoinnin lähde?

Pohtimisen ja tutkimisen arvoisia kysymyksiä. Pysytään yhteyksissä.