OPENA-hanke mediassa

OPENA-hanke on saanut hiljattain näkyvyyttä Moreeni-radiossa sekä Telma-lehdessä.

Tutkijatohtori Jaana-Piia Mäkiniemi oli radio Moreenin haastattelussa “Videotykit, äänentoisto, puhelimet, stressi!” 11.5.2017, jossa sivuttiin OPENA-hankkeen toimintaa ja tuloksia. Kuuntele haastattelu tästä.

Telma-lehden artikkelissa “Tuoko digitalisaatio opettajalle teknostressiä vai innostusta?” 12.5.2017 tutkijatohtori Jaana-Piia Mäkiniemi ja tutkija Antti Syvänen kertovat OPENA-hankkeen tuloksista sekä hankkeen koulujen digitalisaatiosta tehdyistä havainnoista.

Teknostressitöntä kesää!

Toukokuussa ajelimme Forssan, Lopen, Sastamalan ja Lempäälän teitä tapaamaan OPENA-yhteistyökouluja.  Hankkeessahan on mukana peräti 13 koulua – niin ala- ja yläkouluja kuin lukioita.

Tapaamisissa juteltiin muun muassa sitä, miten ylioppilaskirjoitusten sähköistyminen suuntaa selvästi sitä, miten lukio-opettajat käyttävät teknologiaa opetuksessaan, ja miten teknologian käyttö opetuksessa voi olla ”se juttu”, joka herättää kadonneen motivaation. Myös opettajien välisestä vertaisoppimisesta keskusteltiin yhtenä keinona edistää teknologian opetuskäyttöä kouluissa. Opetusteknologian käytössä kokeneempi opettaja voi esimerkiksi tulla vierailemaan kokemattomamman kollegan oppitunnilla.  Vaikuttaa siltä, että monin paikoin yleisten koulutuspäivien sijaan olikin siirrytty koulun sisäiseen täsmä- ja vertaisoppimiseen. Kouluilla kiertäviä tvt-käytön neuvontaan päiväksi viikossa opetustyöstä irroitettuja vertaisopettajia oli saatu projektirahoituksella avuksi. Useammalla paikkakunnalla oli myös järjestetty kunnan tvt-opetusvälineistöä ylläpitävistä ja koordinoivista työntekijöistä sekä koulujen tvt-vastaavista opettajista strategisia tiimejä luomaan suuntaa ja aikataulua välineistön käyttöönotolle. Parhaimmillaan toiminta oli jo useamman vuoden kestäneenä vakiintunutta käytäntöä.

Vaikka paljon puhutaan siitä, miten opettajien asenteet ja osaaminen vaikuttavat opetusteknologian käyttöön, tuli selväksi, että esimerkiksi langattoman verkon toimivuus ja laitteiden määrä ovat merkittäviä tekijöitä. Jos koulurakennuksen sähkötekniikka on vanhaa, ei se tue tai kestä uusinta tekniikkaa. Tämänkaltaiset epävarmuustekijät saavat opettajat ylläpitämään myös “perinteisiä” opetusmetodeja, pystyäkseen varmistamaan opetuksen laadun ja hyvät oppimistulokset. Havaintojemme mukaan opettajat ovat hyvin tarkkoja oppilaille tulevista hyödyistä: opetusmetodin tai -välineen opetuskäyttö ollaan valmis omaksumaan nopeasti jos sen käytöstä on selvää etua oppilaille. Tätä ei voi tulkita asenteeksi tai osaamattomuudeksi.

Meille OPENA-tutkijoille jäi tapaamisista tunne, että näiltä ihmisiltä löytyy varmasti ideoita ja näkemystä siitä, miten he voivat lisätä opetusteknologian käyttöä työhyvinvointia tukevasti. Jatkossa muutkin voivat ottaa heiltä mallia!

OPENA-tutkimuksen tekijät toivottavat rentouttavaa ja teknostressitöntä kesää.