OPENA konferensseissa

OPENA-tutkimushankkeen tuloksia esiteltiin marraskuussa 2017 sekä Terveyspsykologian päivillä että Työelämän tutkimuspäivillä.

Terveyspsykologian päivien abstrakti teknoimusta luettavissa täällä:

http://www.terveyspsykologianjaos.net/terveyspsykologian-paivat-2017/1-11-rinnakkaissessiotsymposiumit/i-b-tyohyvinvointi/

Työelämän tutkimuspäivien abstraktit löydät täältä:

http://www.uta.fi/yky/tutkimus/konferenssit/tyoelamantutkimuspaivat/tyoryhmat/teema4_2/ohjelma.html

 

OPENA-hanke mediassa

OPENA-hanke on saanut hiljattain näkyvyyttä Moreeni-radiossa sekä Telma-lehdessä.

Tutkijatohtori Jaana-Piia Mäkiniemi oli radio Moreenin haastattelussa “Videotykit, äänentoisto, puhelimet, stressi!” 11.5.2017, jossa sivuttiin OPENA-hankkeen toimintaa ja tuloksia. Kuuntele haastattelu tästä.

Telma-lehden artikkelissa “Tuoko digitalisaatio opettajalle teknostressiä vai innostusta?” 12.5.2017 tutkijatohtori Jaana-Piia Mäkiniemi ja tutkija Antti Syvänen kertovat OPENA-hankkeen tuloksista sekä hankkeen koulujen digitalisaatiosta tehdyistä havainnoista.

Digiloikka – koulujen digitalisaation eteneminen

OAJ on selvittänyt kaikilla kouluasteilla tarvittavan digiloikan nykytilaa ja koonnut keinoja sen edistämiseen. Huomiona on ollut, että jopa kolmannes peruskoulun oppilaista käyttää TVT-välineitä kuukausittain tai harvemmin.

digiloiks_Graafi1-nettiin-lev-620px

Kiintoisaa ei ole pelkästään minkälaisesta loikasta on kyse, vaan myöskin minkälaisten esteiden yli ollaan loikkaamassa ja miten prosessi näkyy opettajien työhyvinvoinnissa. Ensisijaisena esteinä on nyt nähty opetusvälineistön vajavaisuus, mutta myöskin opettajien osaamisen ja täydennyskoulutuksen puutteet on nähty merkittävinä.

Toimintamalleja opetuksen digitalisaation vauhdittamiseksi on kehitelty, joilla opettajien osaamista ja digitaalisten opetusvälineiden käyttöastetta voitaisiin nostaa.  Aihetta on käsitelty hiljattain myös A-Studiossa. Esimerkiksi opettajien välistä vertaismentorointi-mallia on viime aikoina alettu hyödyntää monella paikkakunnalla. Juuri opettajajien osaamista on pidetty tärkeänä, vaikka opettajan auktoriteetista luopumista väläytelläänkin oppilaiden tullessa yhä kyvykkäämmiksi välineiden hyödyntäjiksi. Samaten oppilaiden omien laitteiden hyödyntämistä opetuksessa on alettu suositella, vaikka se voi ajaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Kumpikaan edellä mainituista ehdotuksista ei istu ainakaan perusopetuksen opettajien ajattelutapoihin – digistressin lähteitä voi siis olla huonojen välineiden tai osaamisen puutteiden ohella muitakin.