OPENA-hanke mediassa

OPENA-hanke on saanut hiljattain näkyvyyttä Moreeni-radiossa sekä Telma-lehdessä.

Tutkijatohtori Jaana-Piia Mäkiniemi oli radio Moreenin haastattelussa “Videotykit, äänentoisto, puhelimet, stressi!” 11.5.2017, jossa sivuttiin OPENA-hankkeen toimintaa ja tuloksia. Kuuntele haastattelu tästä.

Telma-lehden artikkelissa “Tuoko digitalisaatio opettajalle teknostressiä vai innostusta?” 12.5.2017 tutkijatohtori Jaana-Piia Mäkiniemi ja tutkija Antti Syvänen kertovat OPENA-hankkeen tuloksista sekä hankkeen koulujen digitalisaatiosta tehdyistä havainnoista.

OPENA vahvasti esillä ITK2017-konferenssissa

Hankkeen hiljalleen kääntyessä kohti syyskuista loppuaan, oli OPENA useamman esityksen voimin näkyvillä “ITK – Interaktiivinen teknologia koulutuksessa 2017” -konferenssissa. Kyseessä oli Suomen merkittävin  opetusteknologia-alan tapahtuma, joten hankkeen toimintaa ja alustavia tuloksia oli hyödyllistä levittää. Konferenssi keräsi tänäkin vuonna arviolta 2300 kävijää, joista valtaosa oli eri opintoasteiden opettajia ja koulutuksen suunnittelusta vastaavia henkilöitä.

16.2. ITK:n webinaarina pidettiin esitys ”Opettaja ja digistressi” 16.2.2017 Lue lisää.

5.4. ITK:n tutkijatapaaminen workshopissa esiteltiin alustavia tuloksia hankkeen kouluilla tehdyistä alkukartoitus-kyselystä, sekä opetusteknologian käyttöä ja työhyvinvointia edistämään perustettujen työryhmien toiminnan käynnistymisestä. Lue lisää.

6.4. ITK:n päätapahtuman teemaseminaarissa pidettiin 1h 20min kestoinen esitys ”Koulujen digitalisoituminen – uhka vai mahdollisuus työhyvinvoinnille?”. Esitysformaatti antoi perinteisen tutkimuksen ja hankkeen esittelyn ohella mahdollisuuden ottaa mukaan koulujen kehittäjäryhmien opettajia. Opettajia osallistui neljästä eri koulusta paneelikeskusteluun, joka kirvoitti myös yleisössä ja Twitter-feedeissä hyvää keskustelua. Lue lisää ja tutustu Twitter-koontiin: View the story “ITK2017 teemaseminaari 6.4.2017” on Storify

6-7.4. Hanketta esiteltiin Tulevaisuus laboratorion posteri-näyttelyssä.

Opettajien tvt-osaaminen, tvt:n sopiminen omaan opetustyyliin, tuen määrä ja asenteet liittyvät koettuun teknostressiin

Koulujen digitalisaatio muuttaa opettajan työtä aina oppilashuollosta luokkahuoneopetukseen. Kehitys seuraa laajempaa työn ja yhteiskunnan digitalisoitumista. Lukuvuodesta 2016-2017 voimaan tullut uusi Opetussuunnitelma vauhdittaa osaltaan teknologian opetuskäyttöä. Se määrittelee entistä selkeämmin opetukselle tavoitteita, jotka edellyttävät opetusteknologian hyödyntämistä.

OPEKA-kyselyä hyödyntäneessä tutkimuksessa selvitettiin, miten sukupuoli, työkokemus ja opettajatyyppi ovat yhteydessä teknostressiin ja mitkä tekijät ennustavat teknostressiä. OPEKA on itsearviointityökalu, jolla opettajat sekä koulut voivat arvioida koulunsa opetusteknologian käyttötasoa: http://www.opeka.fi Kyselyyn vastasi 2741 suomalaista peruskouluopettajaa.

Tulokset osoittivat

  • aineopettajien olevan luokanopettajia, naisopettajien miesopettajia sekä pitkän työkokemuksen (16-30 v.) omaavien olevan teknostressaantuneempia kuin lyhyen työkokemuksen (0-15 v.) omaavien.
  • teknostressiä selittivät parhaiten tvt-osaaminen, tvt:n sopiminen omaan opetustyyliin, koulun tarjoama tuki sekä tvt:n opetuskäyttöön liittyvät asenteet.
  • mitä korkeampi tvt-osaaminen, tvt:n sopiminen hyvin omaan opetustyyliin, runsas koulun tarjoama tuki sekä positiiviset asenteet sitä matalampi teknostressi.

Tulokset viitaavat siihen, että suomalaiset opettajat kokevat teknologian käytön välillä stressaavana tai rasittavana.

Jos halutaan vähentää opettajien teknostressiä, on hyvä panostaa niihin tekijöihin, jotka ovat yhteydessä matalaan teknostressiin:

  1. Opetusteknologisen osaamisen kehittämiseen eli esimerkiksi hyvään perehdyttämiseen sekä laadukkaisiin räätälöityihin koulutuksiin.
  2. Opetusteknologian pedagogisten hyötyjen monipuolisempaan avaamiseen, jotta yhä useampi opettaja voisi kokea, että teknologia sopii omaan opetustyyliin.
  3. Koulun tukeen opetusteknologian käytölle eli esimerkiksi opettajien keskinäiseen tukeen, rehtorin tukeen ja oppilaiden antamaan tukeen sekä riittäviin resursseihin.
  4. Asenteiden muuttamiseen opetusteknologian käyttöön liittyen eli esimerkiksi siihen, että opettajalle voi  syntyä myönteisiä kokemuksia opetusteknologian käytöstä, mitkä voisivat yleistyä laajemminkin opetusteknologiaa kohtaan.

Tutkimus on julkaistu avoimessa kansainvälisessä median, teknologian ja elinikäisen oppimisen tieteellisessä aikakauslehdessä:

Syvänen, A., Mäkiniemi, J-P., Syrjä, S., Heikkilä-Tammi, K. & Viteli, J. (2016). When does the educational use of ICT become a source of technostress for Finnish teachers, Seminar.net – International Journal of Media, Technology and Lifelong Learning, 12(2).

 

Digiloikka – koulujen digitalisaation eteneminen

OAJ on selvittänyt kaikilla kouluasteilla tarvittavan digiloikan nykytilaa ja koonnut keinoja sen edistämiseen. Huomiona on ollut, että jopa kolmannes peruskoulun oppilaista käyttää TVT-välineitä kuukausittain tai harvemmin.

digiloiks_Graafi1-nettiin-lev-620px

Kiintoisaa ei ole pelkästään minkälaisesta loikasta on kyse, vaan myöskin minkälaisten esteiden yli ollaan loikkaamassa ja miten prosessi näkyy opettajien työhyvinvoinnissa. Ensisijaisena esteinä on nyt nähty opetusvälineistön vajavaisuus, mutta myöskin opettajien osaamisen ja täydennyskoulutuksen puutteet on nähty merkittävinä.

Toimintamalleja opetuksen digitalisaation vauhdittamiseksi on kehitelty, joilla opettajien osaamista ja digitaalisten opetusvälineiden käyttöastetta voitaisiin nostaa.  Aihetta on käsitelty hiljattain myös A-Studiossa. Esimerkiksi opettajien välistä vertaismentorointi-mallia on viime aikoina alettu hyödyntää monella paikkakunnalla. Juuri opettajajien osaamista on pidetty tärkeänä, vaikka opettajan auktoriteetista luopumista väläytelläänkin oppilaiden tullessa yhä kyvykkäämmiksi välineiden hyödyntäjiksi. Samaten oppilaiden omien laitteiden hyödyntämistä opetuksessa on alettu suositella, vaikka se voi ajaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Kumpikaan edellä mainituista ehdotuksista ei istu ainakaan perusopetuksen opettajien ajattelutapoihin – digistressin lähteitä voi siis olla huonojen välineiden tai osaamisen puutteiden ohella muitakin.

 

OPENA-hanke alkaa

Viimevuosina voimakkaasti kasvanut eri alojen digitalisoituminen näkyy myös koulujen uuden Opetussuunnitelman mukaisena tarpeena kehittää opetuksen TVT-käyttöä. Tampereen yliopiston TRIM ja SYNERGOS-tutkimuskeskusten 1.2.2016-30.9.2017 yhteishanke `OPENA digitalisoituvassa koulussa – teknostressiä vai didaktista kukoistusta?` pyrkimyksenä on tuottaa tietoa työhyvinvoinnin, ammatti-identiteetin ja TVT:n opetuskäytön (digitalisaation) yhteyksistä.

Tähän blogiin keräämme ajankohtaisia aihepiirin-havaintoja eri medioista ja tiedotamme hankkeen etenemisestä. Erillisillä sivuilla Kuvaus on tietoa hankkeen sisällöstä,  Tekijät on tietoa hankkeen tutkijoista, Yhteistyökoulut on tietoa hankkeessa mukana olevista kouluista ja Tuotokset on tietoa hankkeen aikana pidetyistä työpajoista, esityksistä ja tuotetuista julkaisuista.