Opettajien tvt-osaaminen, tvt:n sopiminen omaan opetustyyliin, tuen määrä ja asenteet liittyvät koettuun teknostressiin

Koulujen digitalisaatio muuttaa opettajan työtä aina oppilashuollosta luokkahuoneopetukseen. Kehitys seuraa laajempaa työn ja yhteiskunnan digitalisoitumista. Lukuvuodesta 2016-2017 voimaan tullut uusi Opetussuunnitelma vauhdittaa osaltaan teknologian opetuskäyttöä. Se määrittelee entistä selkeämmin opetukselle tavoitteita, jotka edellyttävät opetusteknologian hyödyntämistä.

OPEKA-kyselyä hyödyntäneessä tutkimuksessa selvitettiin, miten sukupuoli, työkokemus ja opettajatyyppi ovat yhteydessä teknostressiin ja mitkä tekijät ennustavat teknostressiä. OPEKA on itsearviointityökalu, jolla opettajat sekä koulut voivat arvioida koulunsa opetusteknologian käyttötasoa: http://www.opeka.fi Kyselyyn vastasi 2741 suomalaista peruskouluopettajaa.

Tulokset osoittivat

  • aineopettajien olevan luokanopettajia, naisopettajien miesopettajia sekä pitkän työkokemuksen (16-30 v.) omaavien olevan teknostressaantuneempia kuin lyhyen työkokemuksen (0-15 v.) omaavien.
  • teknostressiä selittivät parhaiten tvt-osaaminen, tvt:n sopiminen omaan opetustyyliin, koulun tarjoama tuki sekä tvt:n opetuskäyttöön liittyvät asenteet.
  • mitä korkeampi tvt-osaaminen, tvt:n sopiminen hyvin omaan opetustyyliin, runsas koulun tarjoama tuki sekä positiiviset asenteet sitä matalampi teknostressi.

Tulokset viitaavat siihen, että suomalaiset opettajat kokevat teknologian käytön välillä stressaavana tai rasittavana.

Jos halutaan vähentää opettajien teknostressiä, on hyvä panostaa niihin tekijöihin, jotka ovat yhteydessä matalaan teknostressiin:

  1. Opetusteknologisen osaamisen kehittämiseen eli esimerkiksi hyvään perehdyttämiseen sekä laadukkaisiin räätälöityihin koulutuksiin.
  2. Opetusteknologian pedagogisten hyötyjen monipuolisempaan avaamiseen, jotta yhä useampi opettaja voisi kokea, että teknologia sopii omaan opetustyyliin.
  3. Koulun tukeen opetusteknologian käytölle eli esimerkiksi opettajien keskinäiseen tukeen, rehtorin tukeen ja oppilaiden antamaan tukeen sekä riittäviin resursseihin.
  4. Asenteiden muuttamiseen opetusteknologian käyttöön liittyen eli esimerkiksi siihen, että opettajalle voi  syntyä myönteisiä kokemuksia opetusteknologian käytöstä, mitkä voisivat yleistyä laajemminkin opetusteknologiaa kohtaan.

Tutkimus on julkaistu avoimessa kansainvälisessä median, teknologian ja elinikäisen oppimisen tieteellisessä aikakauslehdessä:

Syvänen, A., Mäkiniemi, J-P., Syrjä, S., Heikkilä-Tammi, K. & Viteli, J. (2016). When does the educational use of ICT become a source of technostress for Finnish teachers, Seminar.net – International Journal of Media, Technology and Lifelong Learning, 12(2).

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *