OPENA konferensseissa

OPENA-tutkimushankkeen tuloksia esiteltiin marraskuussa 2017 sekä Terveyspsykologian päivillä että Työelämän tutkimuspäivillä.

Terveyspsykologian päivien abstrakti teknoimusta luettavissa täällä:

http://www.terveyspsykologianjaos.net/terveyspsykologian-paivat-2017/1-11-rinnakkaissessiotsymposiumit/i-b-tyohyvinvointi/

Työelämän tutkimuspäivien abstraktit löydät täältä:

http://www.uta.fi/yky/tutkimus/konferenssit/tyoelamantutkimuspaivat/tyoryhmat/teema4_2/ohjelma.html

 

OPENA-hanke mediassa

OPENA-hanke on saanut hiljattain näkyvyyttä Moreeni-radiossa sekä Telma-lehdessä.

Tutkijatohtori Jaana-Piia Mäkiniemi oli radio Moreenin haastattelussa “Videotykit, äänentoisto, puhelimet, stressi!” 11.5.2017, jossa sivuttiin OPENA-hankkeen toimintaa ja tuloksia. Kuuntele haastattelu tästä.

Telma-lehden artikkelissa “Tuoko digitalisaatio opettajalle teknostressiä vai innostusta?” 12.5.2017 tutkijatohtori Jaana-Piia Mäkiniemi ja tutkija Antti Syvänen kertovat OPENA-hankkeen tuloksista sekä hankkeen koulujen digitalisaatiosta tehdyistä havainnoista.

OPENA vahvasti esillä ITK2017-konferenssissa

Hankkeen hiljalleen kääntyessä kohti syyskuista loppuaan, oli OPENA useamman esityksen voimin näkyvillä “ITK – Interaktiivinen teknologia koulutuksessa 2017” -konferenssissa. Kyseessä oli Suomen merkittävin  opetusteknologia-alan tapahtuma, joten hankkeen toimintaa ja alustavia tuloksia oli hyödyllistä levittää. Konferenssi keräsi tänäkin vuonna arviolta 2300 kävijää, joista valtaosa oli eri opintoasteiden opettajia ja koulutuksen suunnittelusta vastaavia henkilöitä.

16.2. ITK:n webinaarina pidettiin esitys ”Opettaja ja digistressi” 16.2.2017 Lue lisää.

5.4. ITK:n tutkijatapaaminen workshopissa esiteltiin alustavia tuloksia hankkeen kouluilla tehdyistä alkukartoitus-kyselystä, sekä opetusteknologian käyttöä ja työhyvinvointia edistämään perustettujen työryhmien toiminnan käynnistymisestä. Lue lisää.

6.4. ITK:n päätapahtuman teemaseminaarissa pidettiin 1h 20min kestoinen esitys ”Koulujen digitalisoituminen – uhka vai mahdollisuus työhyvinvoinnille?”. Esitysformaatti antoi perinteisen tutkimuksen ja hankkeen esittelyn ohella mahdollisuuden ottaa mukaan koulujen kehittäjäryhmien opettajia. Opettajia osallistui neljästä eri koulusta paneelikeskusteluun, joka kirvoitti myös yleisössä ja Twitter-feedeissä hyvää keskustelua. Lue lisää ja tutustu Twitter-koontiin: View the story “ITK2017 teemaseminaari 6.4.2017” on Storify

6-7.4. Hanketta esiteltiin Tulevaisuus laboratorion posteri-näyttelyssä.

Opettajien tvt-osaaminen, tvt:n sopiminen omaan opetustyyliin, tuen määrä ja asenteet liittyvät koettuun teknostressiin

Koulujen digitalisaatio muuttaa opettajan työtä aina oppilashuollosta luokkahuoneopetukseen. Kehitys seuraa laajempaa työn ja yhteiskunnan digitalisoitumista. Lukuvuodesta 2016-2017 voimaan tullut uusi Opetussuunnitelma vauhdittaa osaltaan teknologian opetuskäyttöä. Se määrittelee entistä selkeämmin opetukselle tavoitteita, jotka edellyttävät opetusteknologian hyödyntämistä.

OPEKA-kyselyä hyödyntäneessä tutkimuksessa selvitettiin, miten sukupuoli, työkokemus ja opettajatyyppi ovat yhteydessä teknostressiin ja mitkä tekijät ennustavat teknostressiä. OPEKA on itsearviointityökalu, jolla opettajat sekä koulut voivat arvioida koulunsa opetusteknologian käyttötasoa: http://www.opeka.fi Kyselyyn vastasi 2741 suomalaista peruskouluopettajaa.

Tulokset osoittivat

  • aineopettajien olevan luokanopettajia, naisopettajien miesopettajia sekä pitkän työkokemuksen (16-30 v.) omaavien olevan teknostressaantuneempia kuin lyhyen työkokemuksen (0-15 v.) omaavien.
  • teknostressiä selittivät parhaiten tvt-osaaminen, tvt:n sopiminen omaan opetustyyliin, koulun tarjoama tuki sekä tvt:n opetuskäyttöön liittyvät asenteet.
  • mitä korkeampi tvt-osaaminen, tvt:n sopiminen hyvin omaan opetustyyliin, runsas koulun tarjoama tuki sekä positiiviset asenteet sitä matalampi teknostressi.

Tulokset viitaavat siihen, että suomalaiset opettajat kokevat teknologian käytön välillä stressaavana tai rasittavana.

Jos halutaan vähentää opettajien teknostressiä, on hyvä panostaa niihin tekijöihin, jotka ovat yhteydessä matalaan teknostressiin:

  1. Opetusteknologisen osaamisen kehittämiseen eli esimerkiksi hyvään perehdyttämiseen sekä laadukkaisiin räätälöityihin koulutuksiin.
  2. Opetusteknologian pedagogisten hyötyjen monipuolisempaan avaamiseen, jotta yhä useampi opettaja voisi kokea, että teknologia sopii omaan opetustyyliin.
  3. Koulun tukeen opetusteknologian käytölle eli esimerkiksi opettajien keskinäiseen tukeen, rehtorin tukeen ja oppilaiden antamaan tukeen sekä riittäviin resursseihin.
  4. Asenteiden muuttamiseen opetusteknologian käyttöön liittyen eli esimerkiksi siihen, että opettajalle voi  syntyä myönteisiä kokemuksia opetusteknologian käytöstä, mitkä voisivat yleistyä laajemminkin opetusteknologiaa kohtaan.

Tutkimus on julkaistu avoimessa kansainvälisessä median, teknologian ja elinikäisen oppimisen tieteellisessä aikakauslehdessä:

Syvänen, A., Mäkiniemi, J-P., Syrjä, S., Heikkilä-Tammi, K. & Viteli, J. (2016). When does the educational use of ICT become a source of technostress for Finnish teachers, Seminar.net – International Journal of Media, Technology and Lifelong Learning, 12(2).

 

Teknostressitöntä kesää!

Toukokuussa ajelimme Forssan, Lopen, Sastamalan ja Lempäälän teitä tapaamaan OPENA-yhteistyökouluja.  Hankkeessahan on mukana peräti 13 koulua – niin ala- ja yläkouluja kuin lukioita.

Tapaamisissa juteltiin muun muassa sitä, miten ylioppilaskirjoitusten sähköistyminen suuntaa selvästi sitä, miten lukio-opettajat käyttävät teknologiaa opetuksessaan, ja miten teknologian käyttö opetuksessa voi olla ”se juttu”, joka herättää kadonneen motivaation. Myös opettajien välisestä vertaisoppimisesta keskusteltiin yhtenä keinona edistää teknologian opetuskäyttöä kouluissa. Opetusteknologian käytössä kokeneempi opettaja voi esimerkiksi tulla vierailemaan kokemattomamman kollegan oppitunnilla.  Vaikuttaa siltä, että monin paikoin yleisten koulutuspäivien sijaan olikin siirrytty koulun sisäiseen täsmä- ja vertaisoppimiseen. Kouluilla kiertäviä tvt-käytön neuvontaan päiväksi viikossa opetustyöstä irroitettuja vertaisopettajia oli saatu projektirahoituksella avuksi. Useammalla paikkakunnalla oli myös järjestetty kunnan tvt-opetusvälineistöä ylläpitävistä ja koordinoivista työntekijöistä sekä koulujen tvt-vastaavista opettajista strategisia tiimejä luomaan suuntaa ja aikataulua välineistön käyttöönotolle. Parhaimmillaan toiminta oli jo useamman vuoden kestäneenä vakiintunutta käytäntöä.

Vaikka paljon puhutaan siitä, miten opettajien asenteet ja osaaminen vaikuttavat opetusteknologian käyttöön, tuli selväksi, että esimerkiksi langattoman verkon toimivuus ja laitteiden määrä ovat merkittäviä tekijöitä. Jos koulurakennuksen sähkötekniikka on vanhaa, ei se tue tai kestä uusinta tekniikkaa. Tämänkaltaiset epävarmuustekijät saavat opettajat ylläpitämään myös “perinteisiä” opetusmetodeja, pystyäkseen varmistamaan opetuksen laadun ja hyvät oppimistulokset. Havaintojemme mukaan opettajat ovat hyvin tarkkoja oppilaille tulevista hyödyistä: opetusmetodin tai -välineen opetuskäyttö ollaan valmis omaksumaan nopeasti jos sen käytöstä on selvää etua oppilaille. Tätä ei voi tulkita asenteeksi tai osaamattomuudeksi.

Meille OPENA-tutkijoille jäi tapaamisista tunne, että näiltä ihmisiltä löytyy varmasti ideoita ja näkemystä siitä, miten he voivat lisätä opetusteknologian käyttöä työhyvinvointia tukevasti. Jatkossa muutkin voivat ottaa heiltä mallia!

OPENA-tutkimuksen tekijät toivottavat rentouttavaa ja teknostressitöntä kesää.